Palmusunnuntaina

Aamu alkoi jännityksellä ja innostuneella väkertelyllä.

Olin eilen illalla koristellut muutaman oksan, mutta toki

lasten piti päästä myös itse väsäämään virpomisoksia.

Pienin ei oikein tiennyt mitä tapahtuu, mutta oli silti täysillä touhuissa

mukana kysellen välillä "Minne minä menen??" :)

Pukeminen ja pisamien tekeminen oli jännää ja niitä ihasteltiin

peilin edessä itselle naureskellen.

Kerrattiin värssyä ja ei kun matkaan.

Myös kaksi isoveljeä oli mukana, toinen kissana ja toinen velhona.

Ja niin hienosti meni virpomiset että ensi vuotta odotellaan jo nyt.

Pienin ei ovilla värssyä enää muistanut mutta vitsaa heilutti ja hyvää

pääsiäistä lähtiessä toivotti. Myöskin niijata nyksäytti kun palkan sai.

Noin kymmesessä paikassa kävivät ja se on ihan riittävää mielestäni.

Me on lapsille opetettu että palkkaa ei olla vailla. Asian ydin on

hyvän pääsiäisen toivotus.

Siksipä värssyn loppu meneekin näin:

"Vitsa sulle, hyvä mieli mulle!".

Mutta tokihan monet palkkaa antoivat, herkkuina ja rahana.

Rahat jaettiin ja laitettiin säästöön. 

Myöskin herkut jaettiin ja niistä riittääkin muutamaksi päiväksi

syömistä. Ja ensi viikonloppunahan yöllä joku

tuo tyynyn viereen lisää pääsiäismunia.

Ei siis tarvita erikseen enää karkkipäiviä vietellä ;)

-Mari-

No hupsista!

Tajusin juuri etten olekaan päivitellyt tätä blogia pitkään aikaan.

Ollaan sairasteltu, taas.

Pikkulikat sairasti mahatautia melkeimpä koko viime viikon.

Jännitys oli korkealla, sairastummeko kaikki.

Ihmeen pirteitä tytöt jaksoi olla. Melkeimpa työstä kävi että saatiin

pidettyä tyttöjä vähän paikoillaankin jotta masut saisi rauhoittua.

Taimien kanssa aletaan olla jo ihan oikeasti ihmeissämme.

Mihin ihmeeseen saamme kaiken mahtumaan??

Emme uskoneet että joka ikinen siemen itää mitä multaan laitoimme.

Siksipä laittelimmekin niitä aika paljon.

Noh, KAIKKI lähti kasvuun!

Todellakin odotetaan lumen sulavan äkkiä hus pois

että päästään laittelemaan jonkinlainen kasvihuone pihaan.

Hyvältä jo näytti kevään tulo, vaan niinhän siinä kävi että 

takatalvi tulla jysähti oikein kunnolla. Huoh!

Tällekin päivälle riittää taas taimien istutusta isompiin kippoihin.

On ne vaan söpöjä. Ei niitä kyllä raaski roskiinkaan heittää,

mutta pitänee tarjotella niitä tutuille (ja ehkä tuntemattomillekin)

kunhan vielä vähän kasvavat.

-Mari-

Pelipäivä

Mikälie kuumepiikki kiusasi pienintä eilen illalla ennen nukkumaan menoa.

Annettiin kuumelääke ja neiti nukahti nopeasti. Itseasiassa halusi ihan itse nukkumaan

jo ennen kuin sitä kerettiin edes ehdottaa.

Neiti nukkuikin koko yön rauhallisesti ja heräsi tänä aamuna kuumeettomana.

Ruoka ei oikein maistu mutta muuten touhut jatkuu entisellään.

Meille tuli wilmaan viestiä koululta ennen hiihtolomaa että hiihtoloman jälkeen

vietetään pelitön viikko johon tietty toivotaan myös vanhempia mukaan.

Siinä tarkoitettiin kännykkä-, tietokone- ja erilaisten pelivempaitten pelejä.

Meistä vanhemmista se kuulosti erittäin hyvältä :)

Niinpä, kun maanantai koitti, ilmoitimme lapsille että tällä viikolla ei sitten

istuta ruutujen edessä pelaamassa vaan tehdään kaikkea muuta kivaa.

Maanantai meni kivasti. Tiistaina teki jo muuman muksun mieli pelata mutta

tyytyivät kohtaloonsa. Ja siitä eteenpäin ei olekaan ollut minkäänlaista narinaa.

Tosin keskiviikkona tuli viesti koululta asian tiimoilta, että pelitöntä viikkoa 

pidetäänkin vasta ensi viikolla :D

Noh, me sanottiin että joka tapauksessa meidän perheessä sitä pidetään myös

tällä viikolla ja ensi viikolla ollaankin jo ihan konkareita ;)

Meillä on kyllä muulloinkin ollut näitä pelittömiä päiviä. Ei joka päivä

tarvitse ruutuja tuijottaa. Helposti tuollaiset kouluikäiset istuisi koneen tai kännykän

kanssa ihan vaikka koko päivän tekemättä yhtään mitään muuta.

Nyt on leivottu, koottu isoja palapelejä ja pienimmät pienempiä, ulkoiltu

ja keskusteltu hienoja pitkiä keskusteluja hienoista aiheista.

Pienimmät nyt tietenkin kokoaa palapelejään lähes joka päivä ja lautapelit

on ollut kanssa kovassa käytössä. Eihän tää nyt 2 vuotiaalle ja kohta 5 vuotiaalle

olekaan mikään koettelemus. Sais huolestua jos olis.

Huomaa kuitenkin että noille isommille tämä viikko on välillä aiheuttanut sen

"ei oo mitään tekemistä" tunteita. Mutta sekin on hyvä.

Välillä pitääkin olla ihan super tylsää.

Kyllähän tässä vanhempana keksisi vaikka mitä hommaa noille, mutta 

hyvää on tehnyt sekin että itse sitten loppujen lopuksi keksivät puuhaa.

Myöskin kirjasto on muistunut koululaisille taas mieleen ja sieltä ovat

käyneet lainaamassa kirjoja joita sitten ovat lukeneet.

Ei siis ainakaan tätä torppaa pelikiellot heilauta suuntaan eikä toiseen :)

Koululaisille on ensi viikosta sitten luvassa joku palkinto.

Parhaiten aikansa käyttänyt luokka saa jonkun bonus palkinnon.

Tällaisia lisää! Se on kiva kun ne kaveritkin on sitten mukana touhussa

ja on yhteinen päämäärä > se palkinto.

Pelipäivää voi viettää muutenkin kuin ruutujen äärellä.

Lautapelit on mahtavia! Yhteistä tekemistä koko perheen voimin.

Meillä mm. nuorimmainen osallistuu vaikkapa monopoly peliimme

nopan heittäjänä. Muuten hän ei pelistä mitään ymmärrä mutta tuntee

kuitenkin olevansa mukana muiden touhussa :)

Mites teillä muilla? Aiheuttaako teillä pelit riippuvuutta?

-Mari-

Pöllöjä

Viime sunnuntaina tuli esikoinenkin käymään veljensä synttäreillä ja toipa

hän minulle samalla naistenpäivän kunniaksi suklaalevyn sekä

tällaiset ihan älyttömän mahtavan ihanat silikonivuuat <3

Näistä olikin jo tullut kuvia minulle viestillä ja tietenkin,

tällaisena pöllöfanina ihastuin samantien :)

Tänään sitten ajattelin testata vuokia.

Minulla on ollut ennenkin silikonisia vuokia käytössä, mutta en ole ollut

niihin oikein tyytyväinen. Vaikka olen vuuat voidellutkin niin usein taikina

on jäänyt niihin kiinni. Tai sitten muffinssit on olleet vähän joka suuntaan

kallellaan. Niinpä olen heittänyt aikaisemmat vuuat kokonaan pois.

Nyt kuitenkin näillä muffinssit onnistui todella hienosti :)

Tein appelsiini-muffinsseja tällaisella ohjeella:

2 kananmunaa

1½ dl sokeria

(vaahdota)

100g voisulaa

(sekoita jäähtyneenä vaahtoon)

3dl vehnäjauhoja

1½ tl leivinjauhetta

1 tl vaniliinisokeria

yhden appelsiini kuoriraaste

(sekoita keskenään)

1 appelsiinin mehu (vajaa desi)

(sekoita kuivataineet ja mehu vuorotellen taikinaan)

Paista 200 asteessa noin vartti.

Tuosta taikinasta tuli vain 8 muffinssia joten nehän mennä hujahti

iltapalan jälkiruokana kerralla.

Meidän kuopukselle nousi illalla kuume.

Neitillä on kyllä vähän nenä vuotanut, mutta luulin senkin olevan jo 

menossa ohi. Ei sitten vielä vissiin ollutkaan ihan paranemassa kun kerta

kuumeen nyt sai. Toivottavasti ei nyt kuitenkaan mitään korvatulehdusta

pukkaisi. Yö ja huominen sen varmaan näyttää...

-Mari-

Vitamiinit kehiin!

Eihän tästä nyt ihan oikeesti tuu mitään!

Joka sopukassa torppaa joku yskii ja köhii :/

Kyllä on tällä kertaa sitkeä tauti. Itsellä lähti nyt neljäs viikko tämän

ei niin kivan kaverin kanssa. Ihan sääliksi käy kyllä lapsia jos yhtä kauan 

joutuvat sairastamaan. Itsellä ei ole ollut kuumetta missään vaiheessa.

Toivottavasti ei tule lapsillekaan.

Nyt onkin sitten oikein erityisesti kiinnitetty huomiota mitä syödään.

Niinpä appelsiinit, vispipuurot, itse tehdyt pinaattiletut, 

marjat ihan sellaisenaan ja kiisseleissä on ollut nyt kovassa huudossa.

Lisäksi vielä vähän purkista niin luulis että pysyis pöpöt poissa.

Ainakin sitten tän taudin jälkeen jahka tää saadaan karkotettua...

Itsellä on tämä päivä mennyt kyllä täysin peiton alla. Siis niin totaallisesti veto ollut

pois että nukuin parin tunnin päiväunetkin. Eikä ne kyllä piristänyt pätkääkään.

Yöt saan nyt onneksi nukuttua yskänlääkkeen ansiosta. Tosin aamulla

sitten olen niin tukossa että menee pari ensimmäistä tuntia ihan vaan 

yskiessä keuhkoja puhtaaksi. Tarkoituksella en otakaan päivällä ollenkaan

yskänlääkettä vaan yskin, sillä pitäähän se lima sieltä keuhkoista 

kuitenkin pois saada ettei aiheuta mitään vakavampaa.

Minulta jäi siis kevätauringosta nauttiminen tältä päivältä,

mutta mies kyllä myräsi lasten kanssa ulkona.

Jospa minäkin huomenna... ees hetkeksi...

-Mari-

Tänään

Tänään vieteltiin naistenpäivää sekä meidän 15v pojan synttäreitä.

Tai noh, naistenpäivää ei sen ihmeemmin vietelty kuin että sain

aloittaa päiväni suklaavanukkaalla (suuri herkkuni) ja mies antoi minulle kukan.

Myöskin vanhemmiltani sain kukan ja esikoinen toi minulle suklaalevyn

samalla kun tulivat pojan synttäreille. 

Tänään ei tehty varsinaista täytetekakkua, sillä viikon sisällä syötiin

kokonaista KOLME täytekakkua. Meillä nuo poitsut hieman innostui

leipomisesta hiihtolomallaan ;)

Niinpä leivoin mustikkamuffineja, kanelikierrepullia, kääretortun

ja taskutorttuja. Molemmissa tortuissa oli täytteenä

itse tekemääni hilloa > omena-raparperihilloa. 

Kovasti sain kehuja siitä. Sitä pitää ehdottomasti tehdä lisää.

Huomenna alkaakin taasen normi arki, eli poitsut lähtee kouluun.

Me muut jatkamme kotoilua ja veikkaampa että tuleva viikko

menee aikalaillaa ulkoillessa. Piha on niin jäinen että sitä on 

pakko lähteä hakkaamaan rikki ja samalla lapioida lumipenkkoja matalaksi.

Aurinkoa siis toivotaan tulevalle viikolle :)

-Mari-

Hiljainen hiihtoloma

No ei todellakaan :D

Lapset on touhunneet ihan niin kuin ennenkin ja ääni kuuluu niissä touhuissa ;)

Välillä mukavia juttuja, kuten hiihtämistä ja leipomista, sekä

vähän kädentaitojakin.

Ja välillä sitten on nuorimmainen keksinyt kaikessa viattomuudessaan

mm. peittää lelupianonsa mullalla. 

Ovela oli! Koko ajan kyseli minulta että kuulinko kun hän soitti ja 

"Kuunteleppas äiti, minä soitan vieläki!".

Mutta totuus oli se että soitti toisella kädellä ja samaan aikaan lappoi

toisella kädellä multaa noista taimien kipoista pianolle.

Meillä on taimien kasvatus lähtenyt hurjan hienosti käyntiin.

Itse en voi ottaa kunniaa tuosta. Kyllä se on isäntä hoitanut ja huoltanut joka ikisen

taimen. Lapset seuraa mielenkiinnolla vierestä ja kyllä tulee itsekin

käytyä laskemassa montako uutta tainta on putkahtanut esille.

Mm. hopeakuuset yllätti. Niitä on nyt taimella jo yli 40!

Ja sitten siellä on mm. hernettä, tomaattia, ruohosipulia, chiliä, paprikaa....

Vielä viikko-pari tällaisia kelejä niin päästään tekemään kasvihuonetta :)

Itse yskin edelleen, tosin nyt vähän vähemmän kun kävin eilen lääkärissä

ja sain vahvaa yskänlääkettä.

Oli juhlafiilis herätä aamulla ja huomata nukkuneensa 10 tuntia.

Nyt kun muuten on mennyt puolisentoista viikkoa ihan vaan muutaman

tunnin yöunilla yskän takia. Tosi monena yönä olen päässyt nukkumaan

vasta viiden-kuuden aikaan aamulla.

Meinasi mammalta jo loppua kerta heitolla puhti ja hyvä mieli.

Mutta kyllä tästä taas noustaan kunhan saan pari hyvää yötä nukuttua lisää :)

-Mari-

Silmuja puissa

Niin se vaan on kevät taas täällä, ihanaa!

Tykkään kovasti keväästä. On ihanaa seurata miten luonto heräilee

talviuniltaan. Ilma tuoksuu ihan erilaiselle ja kasvit alkaa saada

pikkuhiljaa väriä. Huomasin että joissain puissa ja puskissa oli jo 

pienen pienet silmut. Siitäpä se idea sitten taas lähti ;)

Vessan oveen piirtämäni puu on ollut jo pitkään lehdetön.

Siinä oli joskus erilaisista papereista leikattuja lehtiä, mutta otin

ne ajat sitten pois. Nyt sitten kevätkärpäsen puremana sain aikaiseksi

leikellä siihen taas lehtiä ja liimattua ne paikoilleen.

Kesemmällä sitten tuohon lisäillään vähän lintuja ja perhosia.

Kovin alas ei voi kuitenkaan liimailla, sillä nuorimmainen taatusti repii ne irti.

Silloin aikaisemmin liimaamani lehdet lähti yllättävän helposti irti ihan 

vaan kunnolla kastelemalla. Erikeepperillä ne silloin liimasin ja niin tein nytkin.

Kiva kun voi sitten halutessaan vaihtaa värimaailmaa :)

Maalipintakaan ei tykännyt kyttyrää sillä ovessa on oikein paksu

maalikerros ja näköjään jotain kestävää tököttiä onkin.

-Mari-